Meidän ei koskaan pitänyt lähteä tälle matkalle. Oli ihan muita suunnitelmia. No, ne suunnitelmat ovat edelleen voimassa, mutta tämä tuli extrana.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti lentää Kiinaan, hypätä sieltä Lhasaan menevään junaan, siirtyä jeepillä Himalajan yli Nepalin rajalle ja Nepalin kautta palata jälleen Kiinaan. Vaan eipä toteutunut tämä suunnitelma, Kiina sulki Tiibetin rajat länsimaisilta turisteilta juuri sopivasti, ja niin lennämme sitten Kiinana kautta Kathmanduun. Ei haittaa, sekin on näkemättä.
Hieman meinasi tulla harmaita hiuksia, sillä kiinalainen matkatoimistomme ilmoitti, ettei ole saanut kohtalaisen suurta etumaksuamme. Parin päivän pankkiselvittely ja pieni vinkki lakimiesten ammattikunnan olemassaolosta myös kaukaisessa Suomessa auttoi rahojen löytymisessä ja nyt kaikki näyttää jälleen hyvältä.
Lennämme siis ensi viikolla Chongquingiin, sieltä junalla Chengduun ja sieltä taas jäykkäsiipi kuljettaa meidät Kathmanduun. Puolikas ryhmästämme jää aluksi tutustumaan Etelä-Kiinan ihmeisiin.
Viisumit on hankittu ja mukana pino erilaisia elektronisia lippuja. Nepalissa ei ole vaellussuunnitelmia - maratonarin on vaikea siirtyä sadan metrin juoksijaksi... Jos kipinä syttyy siihen maahan, aina voi palata ja vaeltaa pidemmän reitin; tämän kertainen lyhyt visiitti ei sitä mahdollista.
Kathmandusta on tarkoitus pyrähtää lentäen Pokharassa, josta Himalajan huiput näkyvät - kirkkaalla säällä. Lisäksi tapasin Suomessa sikäläisen SOLID -järjestön puheenjohtajan, jonka kanssa sovin, että menen tutustumaan järjestön toimintaan, kyseessä on nuorten seksuaaliterveyttä edistävä kansalaisjärjestö. Juttua siis luvassa Sykliin.
Kamera ja akvarellit pakataan reppuun, toiveissa olisi kuvia laajemmallekin yleisölle. Jos tietoliikenneyhteydet sallivat, luvassa on päivityksiä tänne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti