lauantai 4. lokakuuta 2014

Tokajin Szüret

Pistäydyimme aamulla Szerencsissä vihannestorilla. Tarjolla oli ihania hedelmiä, ei niin herkullisen näköisiä sieniä ja lisäksi paljon erilaisia papuja, kaaleja etc. Myös pikkutuottajien makkaroita ja savustettua läskiä näkyi olevan kaupan. 

Viininkorjuujuhla Tokajissa vastaa (ainakin osittain) suomalasta metrilakutapahtumaa. Kaljakojut puuttuvat, tilalla tarjoillaan pikku mökeistä paljon hienostuneemmin paikalliseten viinitilojen viinejä desilitran mitalla. 

Oman kylän viinikellarikin oli edustettuna. 

Lavalla esiintyi päivällä paikallinen ukko-orkesteri: hanurin, kitaran, tuuban ja trumpetin tahdissa ränttätänttää. 

Viinikojujen lisäksi oli pitkä rivi myyntikojuja - ainakin saippua, keramiikka, makeiset, hillot, kuivatut hedelmät ja paikalliset (erinomaiset) juustot olivat edustettuina. Mukaan lähti juustoja ja lampaantalja. Olinkin ihmetellyt, mihin ne joutuvat, täällä kun näkee myös lammaslaumoja. Mustavalkoinen talja maksoi alle 20 eur. Rullapulla odottaa kassissa iltapäiväkahveja. 

Monenlaista purtavaa pieneen näkään oli myös tarjolla. Tässä paistettiin perinneuunissa vähän pitsan tapaisia mutta huomattavasti runsastäytteisempiä piirakkapaloja.

Madin Gusteau ei ole talvikaudella viikonloppuna auki, joten valitsimme tokajilaisen ruokapaikan. Täällä luulisi kasvavan kaikkea mahdollista syötävää, mutta vihreät vihannekset annoksessa merkitsivät hernemaissiporkkanaa pakasteesta. Olisi vielä opittavaa täkäläisillä kokeilla. 

Sää alkaa olla selvästi syksyinen. Ei sada, mutta on pilvistä ja lämpö viitisentoista astetta. 

Tänään täytetään matkalaukut omenilla, rypäleillä, luumuilla ja pähkinöillä. Aamulla aikaisin suuntaamme Budapestiin ja kotiin. 

perjantai 3. lokakuuta 2014

Zempenin ympäri

Iltapäiväksi oli luvassa sadetta, joten läksimme liikkeelle heti aamusta. 


Ajoimme Slovakian rajalle päin katsomaan keskiaikaista myllynkivilouhosta, Tengerszemiä.


Sieltä jatkoimme autolla ympäri Zemplenin luonnonpuiston, läpi pikkukylien. Tavoitteena oli Boldogkövarin linna. 





Linnan alakerrassa oli keskiaikainen ravintola, nautimme papusoppaa puulusikoilla.


Sää pysyi sateettomana, mutta lämpöä oli vain 14 astetta, syksyistä jo siis. Ruskakin on alkanut hiipiä tämän viikon aikana. Linnalla olivat myös ainoat viikon aikana näkemämme turistit, oikein bussillinen. Ilmeisesti seudun szüret on houkutellut väkeä, viininkorjuujuhlat alkoivat tänään Tokajissa. Menemme huomenna katsomaan, mistä on kyse.
Tänä iltana meidät on kutsuttu pehtoori-Karolyn ja vaimonsa Katin luo päivälliselle. Sydämellisiä ihmisiä, vaikkei meillä yhteistä kieltä olekaan. 

torstai 2. lokakuuta 2014

Sadetta!

Aamusta saakka on sataa tihuuttanut. Hyvä syy hoitaa joitakin sisäpuuhia. Kiinnitimme makuuhuoneen seinälle Suomesta tuodun funkkis-ryijyn.

Ei ehkä kovin unkarilainen, mutta... Värit istuvat hyvin ympäristöön, emme ole unkarilaisia ja kansallistunnon kohottamiseen täällä törmää muutenkin ihan riittävästi, joten pisara suomalaisuutta sallittaneen.

Omenapuumme tuottaa hyvää satoa, oli pakko kokeilla omenahyvettä. Omenalohkoja, viinkonlopulta jääneitä keksejä muruina, oman puun saksanpähkinöitä, kanelia ja margariinia - vuoka uuniin ja nautinto kera luonnonjugurtin oli valmis! Uuni toimii hienosti, ehkä lämmönsäädönkin oppii kokeilemalla. 

Karoly pistäytyi. Puhetulvasta olimme ymmärtävinämme, että mustisaaveja (5 kpl) pitää hämmentää kerran päivässä, klo 15. No hämmennetään, ei kai siitä haittaakaan voi olla. Kolme tynnyriä on meille tulevaa viiniä, kaksi Karolyn, palinkaa varten. 

Iltapäivällä suunnattiin ensin Szerencsiin ja Bonboniin, suklaatehtaan myymälään. Ihania tummalla suklaalla kuorrutettuja sitruunan ja appelsiinin kuoria oli saatava kotiinviemisiksi. Sieltä ajettiin mutkitellen Madiin, löydettiin paikallinen pieni juustola, Madi Sajt, josta mukaan lähti maistelun jälkeen kolmea eri juustoa, 

Huomenna on luvassa sadetta vasta iltapäivällä, joten aamupäivällä ehkä Zemplenille. Iltapäivällä voi käydä katsastamassa Tokajissa alkavaa szüretiä. Kojut ovat jo valmiina. 

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Bükkillä tänään

Aamu oli hieman pilvinen ja säätilan tarkistus kertoi, että huomenna ja ylihuomenna saattaa tulla sadekuuroja. Niinpä muutimme suunnitelmia ja päätimme suunnata Bükkin luonnonpuistoon, noin 60 km meiltä lounaaseen. Karttaa tutkailtuamme päätimme ajaa Szentelekiin. Periltä löytyi naisluostarin rauniot.
Koko Bükkin alue on täynnä patikointireitteja, mutta ajattelimme, että tänään voidaan tyytyä vähän lyhyempään päivään. Reilu pari tuntia, ensin laskua ja sitten nousua. Hiki lensi ja kirveli silmiä.
Reitin alussa kiipesimme korkealle kiviselle kukkulalle, muuten reitti kulki hämärässä lehtimetsässä.

Juuri kun palasimme autolle, alkoi tihkusade. Palasimme Lillafyrediin, josta löytyi satulinnamainen hotelli, jonka aulassa meille tarjoiltiin kahvia ja Gundel palascintaa.


Nyt ei ole sesonki ja sen huomaa. Eilen tapasimme kaksi patikoijaa ja yhden maastopyöräilijän, tänään kaksi patikoijaa ja kaksi maastopyöräilijää. Ajattelimme, että resupekkojenkin rahat kelpaavat hienossa Palota-hotellissa ja oikeassa olimme. Ei ollut lobbyssa tungosta eikä kukaan katsonut maastokenkiämme.

Talo on hieman kolea tähän aikaan vuodesta, mutta kaminat lämmittävät nopeasti. Kokeilimme myös kaasu-uunia ruuan lämmittämiseen, eikä se ollut mitenkään vaikeaa. Ehkä kakkupohjia en sillä kuitenkaan tekisi, mutta perusruuanlaittoon kelpaa mainiosti.