Maanantai-aamuna heräsimme sateen ropinaan - ja vesilammikkoon eteisen lattialla. Piipun tyvi vuotaa, edelleen. Tekstiviesti Mikolle. Viestittelyn jälkeen Karoly ja Kati tulivat iltapäivällä ja pian heidän jälkeensä korjausmies. Tauno komennettiin katolle puutarhaletkun kanssa ja herrat menivät vintille paikantamaan vuotoa. Sovittiin, että katon korjaus alkaa keskiviikkona, paikalle tulee myös peltiseppä.
Kaikki on jo entuudestaan tuttua, ihailimme taas maisemaa ja maistelimme viiniä. Ainakin se on kuivaa, suorastaan rutikuivaa! Maanantai kului muutenkin orientoituessa, Tauno kokosi pyörämme ja minä toisen makuuhuoneen verhot. Nyt on kaikille kaikkea: ulos näkee, mutta on ei-pitsiset valoverhot. Ne saa helposti poiskin, jos joku vierailijoista ei tykkää.
Viini on hyvässä kasvussa, samoin hedelmät. Kati on juurruttanut Taunolle viiniköynnöksen alkuja, niitäkin on tarhassa istutettuna ja mukaanmme lähdössä. Voi kun saisi Isabel-rypäleen menestymään Suomessa (parvekkeella, lämpöruukussa), maku on mahtava.
Koska toimme pyörät, pitihän ne testata. Koleassa sumuisessa aamussa läksimme ajelemaan Tarcalin kautta Tokajiin leivoskahveille. Tutussa konditoriassa on wifi, salasanakin näemmä ennallaan, babi-huli.
Aamusumu.
Rosmariini, laventeli ja ruohosipuli hyvässä kasvussa. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti