Eilen seikkailimme Debrecenissä, meiltä reilu 90 km lyhintä tietä ja moottoritietä kiertäen 150 km. Kumpikin reitti testattiin, kun oli tullut hankituksi motarilisenssi autoon. D on Unkarin toiseksi suurin kaupunki, mutta pikkukaupunkimainen. Mutta niinhän ne on Tre ja Tkukin. Opiskelijakaupunki-ominaisuus näkyi pyöräteinä keskustassakin. Paluumatkalla poikkesimme Serencsissä kirpputorilla, löysimme hyvän puisen piirongin, jonka käymme tänään noutamassa. Siitä tulee oiva kenkien säilytyspaikka eteiseen, pääsemme kaikkialle levittäytyvästä kenkävirrasta. Hiomista ja maalausta se kaipaa.
Illalla teimme metsätöitä: karsimme kaatuneen aprikoosipuun (pätkiminen ja pilkkominen jää tuonnemmaksi). Nyt kun on ollut koleaa, olemme kuluttaneet talon puuvaroja säälimättä.
Kuvassa patsas Debrecenissä, sade ja tuuli verottivat kuvan laatua.
Hieno löytö se lipasto! Kiva että säätkin kuivahtivat. Meillä nämä aprikoosit eivät tunnu viihtyvän: edellinen oli kuollut tautiin, ja tämäkin kai noin 10-vuotiaaksi ehtinyt kitulias yksilö sai aikaiseksi vain pari kunnon satoa. Vieläkö yritetään, vai nautitaanko vain naapurin Lászlón ja Évan aprikooseista ja persikoista...
VastaaPoista