"Jauhelihan" kaupunki on meiltä pohjoiseen, aivan Slovakian rajalla. Sen länsipuolella on merkittyjä vaellusreitteja sekä laskettelukeskus, lasten seikkailupuisto ja kesälläkin toimiva kelkkarata.
Näkymä Satoraljaujhelyyn Szt. Istvan kapolnalta (pieni kappeli rinteen laella, kuva alla).
Jatkoimme kipuamista, loppumatka oli tosi jyrkkää kivikkoa, hiki valui silmiin. Laella oli näköalatorni, jonne hiihtohissit tulivat. Maisemat hienot, kun sulki silmänsä rinteisiin tehdyiltä laskettelu-rinteiltä.
Lopuksi laskeuduimme tietä pitkin takaisn kaupunkiin.
Palatessa pistäydyimme Hercegkutin kylässä, jossa on rinteessä satakunta viinikellaria, joita on entistetty EU-rahalla (1,3 Meur). Saataisiinkohan suomeenkin eu-rahaa saunojen kunnostukseen?
Kipusimme vielä tästä ylöspäin, rinteen laelle oli pykätty ihan uusi kapolna ja matkan varrella oli pystejä, jotka kertoivat pääsiäisen kärsimystarinan. Nyt kun täällä on ollut useamman kerran, silmiin alkaa pistää jonkinlainen ylikorostunut kansallistunne tai sen korostaminen ja uskonnollisuus, jossa tapahtuu välillä vähän ylilyöntejä. Radio on auki Radio Kossuthin kanavalla, sieltä tulee taukoamatta unkarilaista kansanmusiikkia. Annos alkaa olla täynnä.
Paikallinen golgata?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti