Pyhiinvaellukselle - miksi?

Nykypäivän pyhiinvaellukselle on monta syytä - onpa niitä arvioitu ainakin gradutasoisissa tutkielmissakin (mm. Päivi Aikasalo: Kohtaamisia Santiagon tiellä - pyhiinvaellus matkana ja spirituaalisena kokemuksena. HY 2007). Aikasalo tiivistää nykymotiivit: ulkoilemaan, ajattelemaan, Pyhää kohtaamaan. Ehkä meille nuo kaksi ensimmäistä ovat ne keskeiset.

Mainitussa gradussa haastateltu australialainen Margaret kertoo omasta kokemuksestaan: "Minulle pyhiinvaellus oli liikkumiseen perustuvaa meditaatiota, jonka vaikutukset tunnen vielä kuukausia kokemuksen jälkeen --- se muistuttaa minua siitä, että voin ottaa riskejä elämässäni ja jatkaa liikettä, kasvaa. --- Pyhiinvaellus oli spirituaalinen kokemus, koska se mahdollisti kontemplaation, mietiskelyn, joka puutuu kiireisestä elämästäni. --- Minulle antoisin kokemus oli ystävyys joidenkin muiden pyhiinvaeltajien kanssa. --- Fyysinen haaste purki jotkut puolustusmekanismit ja ihmiset olivat hyvin avoimia tuntemattomille."  Jotain tuonkaltaista ajattelen itsekin kohtaavani.

Koska kaikki mukaanotettava on kannettava, matkavarustus on supistettava minimiin: rinkkaan makuupussi, hygienitarvikkeet, vaihtovaatekerta, tarvittavat lääkkeet, jonkinlaiset sandaalit ja vesipullo. Kantamuksen paino ei saisi ylittää 10% omasta painosta eikä missään tapauksessa yli 10 kiloa. Se tarkoittaa hyvin yksinkertaista elämää. Tuntuu vapauttavalta, että kuukauden ajan kosmetiikka koostuu saippuasta ja kosteusvoiteesta ja bad hair day hoituu auringon porotukselta suojaavalla hatulla.

Yksinkertainen elämä tarkoittaa myös yhteismajoitusta vaeltajille tarkoitetuissa majataloissa, usein suurissa makuusaleissa. Vaeltajat keräävät jokaisesta yöpymispaikastaan leiman pyhiinvaelluspassiin; leimoja saa myös matkanvarren kirkoista ja luostareista. Leimat tuntuvat olevan matkalla kovin tärkeitä - aikana, jolloin tavalliseen pasiin ei saa leimaa enää juuri missään. Passilla todistetaan perillä, että on kävellyt ainakin viimeiset sata kilometriä, jolloin on oikeutettu compostelaan, pyhiinvaellustodistukseen.

Reitillä on monenlaista kulkijaa ja sen suosio on vuosi vuodelta kasvanut. Suomestakin matkatoimistot järjestävät ryhmämatkoja reitille, yleensä tuolloin matkan pituus on 7-10 päivää ja siihen sisältyy hotellimajoitus ja matkatavaroiden kuljetus. Ehkä silloin kyseessä on enemmän pyhiinvaelluksen simulaatio.

Camino Frances (St Jean Pied du Portista Santiago de Compostelaan), pohjoinen reitti, on peräisin keskiajalta ja EU:n kulttuurikohteeksi julistama. Santiago de Compostela on UNESCOn maailman kulttuuriperintökohteiden listalla. Matkalta voi siis odottaa myös visuaalisia elämyksiä.