Tänä vuonna Suomesta olivat tulossa lisäksemme sadonkorjuuseen vain Irene, Kaj ja Imppu, joten pyysimme mukaan apuvoimiksi Markuksen ja Hannen.
Lento tuttuun tapaan Budapestiin, eväs- ja aamiaiastarvikeostokset kentän Sparista siitä Sixtin vuokra-autolla pimeydessä Bodrogkeresztüriin. Tuuli alkoi yltyä ja yritti heitellä pientä autoamme, mutta pääsimme kuitenkin turvallisesti perille.
Talo oli paikallaan ja kaikki kunnossa kuten pitikin. Ensimmäiset rypäleet nappasimme Isabel-köynnöksistä suuhumme ja kävimme laskemassa kannullisen viiniä kellarista. Yöpuulle, aamua ja sadonkorjuuta odottelemaan.
Aamulla satoi! Sää ei ollut kylmä, mutta vettä tuli tasaisesti, ei kuitenkaan kaatamalla eikä enää tuullutkaan. Irene, Kaj ja Imppu tulivat Annasta aamiaiselle ja kymmeneltä myös pehtoorimme Karoly Kati-vaimoineen.
Sato näytti päivänvalossa erinomaiselta, kiitos kuivan ja kuuman kesän. Sateesta huolimatta poiminta sujui rivakasti, iltaan mennessä lähes kaikki oli poimittu. Tuttuun tapaan murskausta hoiti Karoly ja polkemaan pääsi tänä vuonna Markus. Lauantaillekin riitti kuitenkin vielä hommia ja ne sujuivat edelleen tasaisessa sateessa. Perjantai-iltana tulivat Budapestistä myös Irenen serkut szüretiin.
Sokerit olivat 20 prosentin tietämissä ja pehtoorimme arvion mukaan tulossa olisi noin 300 litraa juotavaa. Monenlaista keskustelua käytiin. Tilit tehtiin selviksi pienen kinastelun jälkeen. Toinen uusista tynnyreistämme on rikki eikä muut kuin alkuperäinen tynnyrintekijä suostu sitä korjaamaan. Puheeksi otettiin myös terässäiliön hankinta; Karolyn mielestä se on tuhoon tuomittua - hampaat sellaisessa tehdyn viinin juonnista irtoavat.
Perjantaina haimme ruokaa koko porukalle Lebuijsta. Lauantaina oli tavoitteena päästä syömään Mádin Gusteauhun, mutta siellä oli yksityistilaisuus ja päädyimme toiseen mádilaiseen paikkaan, Első Mádiin. Sielläkin oli erinomaista ruokaa ja viiniautomaatti!
Kirsikkäsäilykkeitä on edelleen kellarissa, osa vietiin Csillalle, samoin omenoista ja saksanpähkinöistä. Karoly oli pilannut viikunamme säilömällä ne palinkaan. Eivät syömäkelpoisia. Poimin 20 litran saavillisen saksanpähkinöitä ja putsasin ne. Kädet olivat sen jälkeen kaameassa kunnossa. Omenatkin olivat makoisia.
Sunnuntaina sade ja sadonkorjuu loppuivat. Läksimme jo aamusta ajelemaan Bükkin kautta Budapestiin. Matkalla pysähdyimme meille aiemmalta patikointireissulta tutun satulinnamaisen Pelota-hotellin lobbyyn kahville ja Gundelpalascintalle. Palautettiin auto kentälle ja ajeltiin taksilla hotelli Matyakseen. Keskeinen sijainti, vanha kaunis rakennus, kelvollinen perushuone.
Pari päivää Budapestissa sujui kaupungilla käppäillessä. Koska olemme olleet siellä ennenkin, ei ollut paniikkia tutustua nähtävyyksiin, keskityimme enemmän vain nautiskelemaan katunäkymistä ja suun nautinnoista. Käytiin leivoskahveilla sekä New York Cafessa että Gerbeaudissa. Iltaisimme söimme lähinnä sattumalta eteen osuneissa ravintoloissa emmekä pettyneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti