Toinen päivä Etoshalla

Edellisyömme majapaikka Dolomite camp luonnonpuiston länsiosassa olisi ollut mahtava korkealla rinteessä savannin yllä sijaitsevine uima-altaineen, mutta eipä ehditty siitä nauttia. Läksimme aamulla ajamaan klo 9, olimme perilla Okaukuejossa jo kolmen tienoissa. Matkalla näimme paljon seeproja ja kirahveja ja yhdelle juomapaikalle tullessa myös 4 elefanttia. Ne olivat tulossa juomaan, jäimme odottelemaan. Metsän reunassa yksi elefantti tarkisti tietä ja pian näkemämme 4 muuta tulivat esille ja marssivat peräkanaa automme takaa juomaan ja kylpemään. Kaikki olivat uroksia, pojat päiväkaljalla?
Illan suussa ajelimme vielä pari tuntia ja tapasimme 4 leijonaa aivan tien vieressä puun alla. Ajoimme auton parin metrin päähän komeista otuksista - ja pson kameran vastavalosuoja putosi ikkunasta suoraan ison naarasleijonan nenän eteen. Onneksi matkanjohtajamme sai huijattua leijonat vähän kauemmaksi ja poimi suojan auton oven raosta. Puiston alueella on ehdottomasti kielletty poistumasta autosta - pissipaikatkin ovat aidattuja, sillä joskus on sattunut niin, että vessassa on jo leijona odottamassa, varjossa pitämässä siestaa.
Muutama sadekuuro on jo osunut tielle, mutta sateet ovat vielä niin vähäisiä, että tiet eivät ole muuttuneet kuravelliksi ja joen pohjat ovat edelleen kuivia. Joissa ei nimittään useinkaan ole siltoja, vaan joki ylitetään pohjaa myöten ajamalla. Sadekautena se ei aina onnistu.
Huomenna lähdemme ensimmäiselle bongausreissulle 6.50, siis vähän ennen auringonnousua, ja palaamme yhdeksäksi aamiaiselle. Aamut ovat parhaita, valo on silloin kaunis ja eläimet ennen päivän kuumuutta liikkeellä. Sarvikuono on vielä näkemättä.
Seuraavan yömme olemme Namutonissa, puiston itäisen sisäänkäynnin kohdilla. Pojaltani saamani tiedon mukaan siellä pitäisi campilla olla puolikesyjä mangusteja. Yhden jo tapasimme, se oli yhden campin omistajan lemmikki ja tykkäsi etsiä crocsien rei'istä syötävää. Senäytti tulevan hyvin juttuun perheen lemmikkikissan kanssa.
Joulutohina tuntuu täältä käsin tosikaukaiselta. Jos siis haluaa joulua pakoon, täällä se onnistuu satavarmasti. Edes muista turisteista ei ole paljon haittaa, vaikka pitäisi olla sesonki. Teillä tai majoituspaikoissa ei ole ruuhkaa. Tänään on ensimmäinen päivä, jolloin majapaikassa on vähän muitakin kuin me. Silti kaikki palvelut pelaavat hämmästyttävän hyvin, tämä maa on outo sekoitus köyhää kehitysmaata ja vaurastuvaa palveluyhteiskuntaa. Joissain kohdin kyllä sosiaalinen omatunto vähän kolkuttaa - ei kai ylipäätään ole ekologista lentää toiselle puolen maapalloa, edes luontoa ja eläimiä ihailemaan.