keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Siunattu pädykkä

En siis ole käyttänyt iPadiani stupassa/pagodassa kasteella vaan iloitsen sen ja free-wifin suomasta viihdykkeestä Pokharan lentokentän odotushallissa. Lentomme on 45 min myöhässä, joten odottelemme tässä Buddha Airin kuljetusta takaisin Kathmanduun. Kotimaan tiedotusvälineet manaavat pimeyttä ja sadetta. Täällä on häikäisevä paiste, lämmintä ja kuivaa. En halua herättää kateutta, mutta juuri nyt Suomen syksy tuntuu aika kaukaiselta. Huomisen suunnitlmiin kuuluu Patan, jälleen maailmanperintökohde. Siellä pitäisi erityisesti olla kauppoja, jotka myyvät muuten työllistymättömien naisten käsitöitä. Oli niitä tosin täälläkin, kauniista kudotuista kankaista tehtyjä kasseja ja pusseja. Pso sai joogamattopussin - käy nimittäin äijäjoogassa kotopuolessa. Tänään kävelimme aamupäivällä "kansan pariin" eli pois rannasta, jossa turistit pyörivät. Löysimme myös muutaman vanhan puulaikkauksin koristellun talon, niitä olimme varsinaisesti etsimässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti