maanantai 21. helmikuuta 2011

Kaikkea tapahtuu...

Ovatkohan tähdet väärässä asennossa vaellusta ajatellen?

Luottokorttini tunnusluku kurkittiin olkani yli, kukkaro varastettiin ja korttien sulkupuhelun aikana sillä ehdittiin höylätä sievoinen summa.

Eilen olin puistossa lastenlasten kanssa. Kova pakkanen kovetti kenkäni pohjat tehden niistä luistimet. Kaaduin ensin lapsenlapsi sylissä (hänelle ei käynyt kuinkaan), sitten toistamiseen ilman lasta. Nilkka vääntyi samalla mekanismilla kahdesti, nyt se on musta, turvonnut ja kipeä. Ensimmäinen ajatus oli: kuinka käy vaelluksen? Lääkärilehden artikkelista tarkistin, ettei nilkalle tarvitse tehdä mitään ja se helpotti. Mutta aktiiviliikunnan tämä estää toistaiseksi.

Mutta jospa nämäkin murheet ratkeavat samoin kuin irronnut hampaan kruunu?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti